Vaikka suurten kilpailujen järjestäminen tuo yleensä merkittävää lisätuloa isäntämaalle, Zürichin, joka järjesti viime vuonna maantiepyöräilyn maailmanmestaruuskilpailut, oli kohdattava huomattava tappio.
Maailmanmestaruuskilpailujen järjestämiseksi perustettu yhdistys ilmoitti, että heidän alijäämänsä oli 4,66 miljoonaa euroa, ja he pyytävät lisätukea Zürichin kaupunginvaltuustolta ja kantonilta. Mestaruuskilpailuja varjosti paikallisen pyöräilijän Muriel Furrerin kuolema naisjunioreiden kilpailussa, mutta se ei ollut ensisijainen syy budjettialijäämään. Väitetysti MM-kisojen aikana tapahtuneet laajat sadekuurot aiheuttivat ennakoimattomia kustannuksia.
Suurkilpailun isännöinnistä tappiolle jääminen on pikemminkin poikkeus; pyöräilymaailmassa näin kävi myös vuonna 2014 Espanjan Ponferradassa järjestetyissä MM-kisoissa, jolloin tappioksi muodostui useita miljoonia euroja. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että Glasgow'n MM-kisat (2023) toivat 60 miljoonan punnan kulutuksella 205 miljoonan punnan tulot.
Ernst & Youngin analyysin mukaan Yorkshire'n MM-kisat (2019) tuottivat 28,2 miljoonan euron voiton, Wollongongin MM-kisat (2022) piristivät paikallista taloutta 35,6 miljoonalla Australian dollarilla ja Innsbruckin MM-kisat (2018) olivat 40 miljoonan euron plussalla.
Tennisliiton US Open -turnaus tuottaa arviolta 200–450 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja Super Bowl noin puoli miljardia dollaria.
